Perustulokokeilu

Perustulokokeilu

Perjantaina 14.10.2016 klo 13.17

Ben Zyskowicz:

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustajat!

Aivan aluksi haluan yhtyä niihin kiitoksiin ja kehuihin, joita täällä on annettu sekä koko Kelan toiminnalle että pääjohtaja Hyssälän toiminnalle.

Lähes kaikissa käytetyissä puheenvuoroissa on nostettu esille perustulo ja perustulokokeilu. Perustulo on mielestäni sellainen yläkäsite, jota teoriassa kaikkien on helppo kannattaa. Onhan kerrottu, että kun perustulo toteutuisi, niin se poistaisi byrokratian, se poistaisi tästä maasta köyhyyden, se merkitsisi sitä, että työnteko aina kannattaisi, se merkitsisi Li Anderssonin mukaan sitä, että voi vaatia suurempia palkkoja ja Björn Wahlroosin mukaan sitä, että voi maksaa pienempiä palkkoja. Kaikki nämä toiveet toteutuisivat samassa uudessa järjestelmässä.

Minä en tähän usko. Minä päinvastoin katson, että perustulo on jokin sellainen käsite, unelma, johon kaikki heijastavat omia toiveitaan. Kun kaikki tämä hyvä vielä saataisiin kuulemma aikaiseksi siten että se ei maksaisi yhtään enempää kuin nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä, niin en todellakaan voi tähän uskoa. Itse olen verrannut perustuloa Tenavat-sarjakuvasta tuttuun Suureen kurpitsaan, jota joukolla odotetaan — varsinkin Eppu-niminen sarjakuvahahmo odotti — ja joka tulee ja ratkaisee kaikki ongelmat.

Nyt on sitten aika perustulokokeilulle. No mitä tämä perustulokokeilu on? Toteuttaako se näitä äsken mainittuja tavoitteita? Toteuttaako se sen kaikkein itsestään selvimmän tavoitteen, että siinä yhdistetään eri perusturvaetuuksia yhdeksi perusturvaetuudeksi, jota kutsutaan perustuloksi? No, ei se toteuta edes sitä.

Tässä perustulokokeilussa, jota hallitus kaavailee, käytännössä työttömän perusturva, eli työmarkkinatuki tai peruspäiväraha, korvataan perustulolla. Ja erona on siis se, että toisin kuin työttömyyskorvaus, tämä perustuloksi kutsuttu sijaan tuleva korvaus ei pienene silloin kun asianomainen työtön saa töitä. Tämä perustulo sen sijaan ei korvaa mitään muita etuisuuksia, kuten esimerkiksi asumistukea tai toimeentulotukea tai ansiosidonnaista työttömyysturvaa, jos sellaisen piiriin pääsee.

Eli käytännössä tämä perustulokokeilu, jota kaikki lämpimästi kannatamme, siis tutkii sitä, työllistyykö helpommin sellainen työtön ihminen, joka saa pitää työttömyyskorvauksensa työllistyessään, kuin sellainen työtön ihminen, joka kuuluu vertailuryhmään ja joka ei saa pitää työttömyyskorvausta työllistyessään. Totta kai tähän vaikuttavat alueelliset eroavaisuudet ja tähän vaikuttaa se, mitä muita tukia tällä henkilöllä on, jotka muut tuet sitten kuitenkin lähtevät, jos työllistyy. Mutta näillä varauksillakin uskallan tästä pöntöstä väittää, että aivan varmasti kokeilun tulos on se, että sellainen ihminen, joka saa pitää työttömyyskorvauksensa vaikka työllistyy, työllistyy paremmin ja enemmän kuin sellainen ihminen, joka ei saa pitää työttömyyskorvaustaan, kun työllistyy.

Tämä on se asia, mitä tässä nyt kaavaillussa perustulokokeilussa itse asiassa kokeillaan. Itse kutsuisin tätä kokeilua paljon osuvammin esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien kannustinkokeiluksi kuin perustulokokeiluksi. Ja tätä nyt sitten kuulemma ulkomailta saakka ollaan tulossa tänne ihmettelemään ja ottamaan oppia meidän perustulokokeilusta. Voin ennustaa, että maassamme tulee olemaan paljon pettyneitä ulkomaalaisia, jos tämä on se, mistä oppia pitäisi ottaa.

Arvoisa rouva puhemies! Oli tässä muutakin mielessä, mutta aika kuluu ja sanon vain lopuksi sen, että minun mielestäni olisi tärkeätä kokeilla myös niin sanottua osallistavaa sosiaaliturvaa, joka myös hallitusohjelmassa tunnetaan. Osallistavalla sosiaaliturvalla ymmärrän sitä, että kaikille ihmisille, ainakin nuoremmille, jotka ovat olleet pitkään työttöminä, olisi tarjottava työtoimintaa mutta samalla heiltä olisi myös edellytettävä tähän työtoimintaan tarttumista. Kyse ei olisi mistään orjatyöstä, jota tehtäisiin viitenä päivänä viikossa. Kyse olisi ehkä muutamasta tunnista viikossa, ja se työtoiminta olisi sellaista, joka toivottavasti olisi merkityksellistä tälle työttömälle ihmiselle itselleen mutta jolla olisi myös myönteistä merkitystä koko yhteiskunnan kannalta. Itse haluaisin, että tätäkin hallitusohjelman kohtaa edistettäisiin.

Perjantaina 9.10.2015 klo 13.07

Ben Zyskowicz:

Arvoisa rouva puhemies!

Talousvaliokunnan mietinnössä tuodaan hyvin esille Sitran tämän päivän roolia. Sitra on todellakin hyvin monipuolisella ja hyödyllisellä tavalla ollut aloitteellinen keskeisissä Suomen tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Niin kuin täällä kerrotaan, tällä hetkellä Sitran työ keskittyy nimenomaan kolmeen teemaan, jotka on otsikoitu ”Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet”, toisena ”Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta” ja kolmantena ”Kestävän hyvinvoinnin ja työn toimintamallit”.

Sitra on ollut aloitteellinen esimerkiksi perustulon kokeilemisessa, joka perustulokokeilu on myös sisällytetty nyt uuden hallituksen ohjelmaan. Olen aikaisemminkin täällä todennut tästä perustulosta, että se ei todellakaan tule olemaan sellainen Suuri kurpitsa, joka tulee ja ratkaisee kaikki ongelmat, jotka liittyvät vaikkapa köyhyyteen, kannustinloukkuihin, yrittäjien sosiaaliturvaan ja niin edelleen. Mutta olen itsekin kannattamassa hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti tätä kokeilua ja uskon, että kun kokeillaan, niin nähdään myös niitä hyvin vaikeita haasteita, joita tällaiseen perustuloajatteluun liittyy.

Pitää myöntää, että noin periaatteellisesti olen vähän varauksellinen. Perustuloajatteluhan tarkoittaa sitä, että kaikille terveille ja työkykyisille ihmisille maksetaan rahaa kotiin. Itse näen, että vähintään yhtä tärkeätä on viedä eteenpäin osallistavaa sosiaaliturvaa, jossa työkykyisiltä ihmisiltä edellytetään mutta heille myös tarjotaan mahdollisuutta tehdä merkityksellistä työtä, joka on merkityksellistä sekä heidän itsensä että koko yhteiskunnan kannalta.

Tiistai 6.9.2016 klo 17.35

Ben Zyskowicz:

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustajat!

Pahin ongelmamme Suomessa on se, että työpaikkoja ei ole riittävästi, ja tämä on luonnollisesti seurausta siitä, että meillä ei ole juurikaan tai ainakin on liian vähän talouskasvua. Tätä talouskasvua ja sitä kautta työllisyyttä pyrimme edistämään muun muassa solmitulla kilpailukykysopimuksella ja veroratkaisuilla, joita hallitus muun muassa budjettiriihessään teki.

Mutta meillä on myös kohtaanto-ongelma. Meillä on kymmeniätuhansia avoimia työpaikkoja samanaikaisesti kun meillä on satojatuhansia työttömiä. Ei pidä syyllistää yksittäistä työtöntä ihmistä siitä, jos hänen ei kannata ottaa vastaan tarjolla olevaa työtä, usein pienipalkkaista, raskasta, ehkä väliaikaistakin työtä. Eikä pidä syyllistää yksittäistä työtöntä siitä, kun hän kavahtaa sellaisia byrokratialoukkuja, joihin väliaikaisen työn vastaanottaminen voi hänet suistaa. On meidän päättäjien, hallituksen, eduskunnan, työmarkkinajärjestöjenkin tehtävä poistaa näitä kannustinloukkuja. Niinpä budjettiriihessään hallitus asetti virkamiestyöryhmän kannustinloukkuja poistamaan, ja tavoitteena on se, että ensi keväänä pystyttäisiin tekemään uusia ratkaisuja. En odota ihmeitä: Olen ollut mukana jo silloin, kun Lipposen ykköshallitus asetti ilmeisesti maamme ensimmäisen kannustinloukkutyöryhmän silloisen ministerin Arja Alhon johdolla. Se työ lähti silloin liikkeelle, eikä se työ ilmeisesti koskaan lopu, eli ei nytkään mitään taikatemppuja löydetä. Myös tämä byrokratialoukku on tunnistettu, ja hallituksen budjettiriihessä myös siihen liittyviä selvityksiä laitettiin liikkeelle.

Arvoisa rouva puhemies! Kun nyt pystyy rauhallisemmin puhumaan kuin tuossa lyhyessä vastauspuheenvuorossa, niin haluan vielä palata tähän kysymyksenasetteluun, jossa mielestäni tässä salissa ja tämän salin ulkopuolella julkisessa keskustelussa on paljon älyllistä epärehellisyyttä.

Viimeksi tänä aamuna televisiossa edustaja Lindtman toisti ja todisteli, että eihän työttömiltä leikkaaminen, työttömyysturvan leikkaaminen, luo yhtään uutta työpaikkaa. Tämähän on totta, ei tietystikään luo. Tarkoitus onkin vaikuttaa työnteon kannustimiin, ja niinpä kysyn teiltä, jotka sanotte, että ei pidä leikata työttömyysturvaa, kun se ei luo yhtään uutta työpaikkaa: Kuinka monta uutta työpaikkaa luo se, että säädettiin työttömille 300 euron kuukausittainen suojaosa? Ei se luonut yhtään uutta työpaikkaa. Mutta se loi — ja hyvä niin — tuhansille työttömille, tai sadoilletuhansille itse asiassa, paremman kannustimen ottaa edes väliaikaista, pienipalkkaista, osa-aikaista työtä vastaan. Ja vaikkei tarkkoja lukuja voida esittää, niin tuhannet, elleivät kymmenettuhannet, työttömät ovat toimineet juuri näin, ovat työllistyneet paremmin kuin ilman tätä suojaosuutta.

Entä sitten tämä perustulo? Meillä on salissa paljon perustulouskovaisia. Minä en ole perustulouskovainen, päinvastoin, ajattelen näin, että kaikki eri tahot projisoivat omia unelmiaan käsitteeseen ”perustulo”. Mutta perustulouskovaiset, kuinka monta työpaikkaa luo perustulo, jos en puhu niistä Kelan tutkijoista ja muista, jotka sitten tutkivat perustulokokeilun tuloksia? Eihän se luo yhtään uutta työpaikkaa. Mutta se luo teidän ajattelunne mukaan, eikö totta — ja minunkin mielestäni, jos onnistunut kokeilu tehdään — kannustimia ottaa vastaan esimerkiksi erilaista silpputyötä.

Kaikissa näissä on kyse samasta asiasta. Eli lopettakaa se epä-älyllinen kysymys siitä, kuinka monta työpaikkaa työttömyysturvan leikkaaminen luo, tai kysykää samalla itseltänne, kuinka monta työpaikkaa 300 euron suojaosa luo, tai kysykää itseltänne, kuinka monta suoranaista työpaikkaa, uutta työpaikkaa, perustulo luo.

Mitä tulee tähän perustuloon, niin sanoin jo, että mielestäni kaikki projisoivat siihen omia unelmiaan. Joku uskoo, että se tekee työnteosta aina kannattavaa, toinen, että se poistaa köyhyyden, kolmas, että se poistaa byrokratian, ja kaikki uskovat, että tämä voidaan tehdä ilman, että se maksaa yhtään mitään enemmän kuin nykyinen sosiaaliturva. Minä en tähän usko. Jos joku on liian hyvää ollakseen totta, se ei yleensä ole totta. Ja kuten olen joskus aikaisemminkin sanonut, Tenavat-sarjakuvissakin odotettiin tällaista Suurta kurpitsaa, joka tulee ja ratkaisee kaikki ongelmat.

Se, mitä nyt hallitus on kokeilemassa, ei ole minun mielestäni mikään perustulo. Se on itse asiassa pitkäaikaistyöttömien kannustinkokeilu. Tämä perustuloksi kutsuttava 550 euron raha ei korvaa eikä yhdistä muita sosiaaliturvan muotoja. Sen päälle tulee asumistuki tarvittaessa, sen päälle tulee toimeentulotuki tarvittaessa, sen päälle tulevat jopa työttömyysturvan lapsikorotukset ilmeisesti, ja jos tämmöinen henkilö pääsee uudestaan ansiosidonnaisen piiriin, niin sen päälle tulee jopa vielä ansiosidonnainen työttömyysturva. Ja eikö maksa mitään? Asiantuntijat ovat sanoneet, että jos tämä malli skaalattaisiin koko väestön tasolle, puhutaan 10—15 miljardin euron lisäkustannuksista.

Eli se, mitä nyt kokeillaan, on siis se, että meille tulee 2 000 koehenkilön ryhmä, jotka saavat työmarkkinatukea vastaavan tuen, jota ei kutsuta työmarkkinatueksi vaan perustuloksi, ja heiltä ei edellytetä työvoimatoimiston aktivointitoimiin osallistumista ja niin edelleen. Mutta oleellista on se, että tämä uusi työmarkkinatuki, jota siis kutsutaan perustuloksi, ei lähde pois, vaikka asianomainen työllistyy. Sitten verrokkiryhmässä ovat ne pitkäaikaistyöttömät, jotka nykyiseen tapaan joutuvat osallistumaan erilaisiin työvoimatoimiston aktivointitoimenpiteisiin ja joiden työmarkkinatuki lähtee pois, jos asianomainen työllistyy. Nyt siis kokeillaan sitä, työllistyvätkö paremmin ne ihmiset, joilta työmarkkinatuki ei sula pois työllistyessä, kuin ne, joilta työmarkkinatuki sulaa pois työllistyessä. Vaikka kyse on pitkäaikaistyöttömistä, vaikeasti työllistyvistä ihmisistä, niin voin tässä julkisesti ilmoittaa olevani täysin varma, että kokeilun tulos on se, että ne ihmiset työllistyvät paremmin, joilta työttömyysturva ei lähde, kuin ne, joilta työttömyysturva lähtee. Totta kai voidaan sitten tutkia, minkälaisia alueellisia tai ikäjakaumaan ja muihin seikkoihin liittyviä eroja näiden työllistyvien työttömien tai työllistymättä jäävien työttömien, siis perusturvakokeilussa mukana olevien ihmisten, kohdalla näin syntyy. Tätä tässä kokeillaan. Ei se ole mikään perustulokokeilu minun mielestäni, niin kuin minä olen ymmärtänyt näitä unelmia, joita perustuloon liitetään. Mutta, arvoisa puhemies, se on ehkä sitten jo eri asia, ja siitä varmasti tässä salissa tullaan pitkään keskustelemaan siinä vaiheessa, kun se lakiesitys tänne tulee.

Jaa kirjoitus: