Maahanmuuttajan poika (STT/Taina Dahlgen 23.5.2014)

Maahanmuuttajan poika (STT/Taina Dahlgen 23.5.2014)

Politiikka on Ben Zyskowiczille sekä työ että harrastus
60 vuotta
Kaikki sanovat, etteivät tiedä hänestä oikeasti mitään.
”Mun kavereilta kyselit? Paras ja ainoa kaverini on Kimmo Sasi. Oletko löytänyt muita?” Ben Zyskowicz on ihmettelevinään.
Zyskowiczin äiti syntyi Suomessa, mutta isä oli syntyjään Puolasta. Isä kuoli, kun poika oli 6-vuotias. Isänpuoleinen suku tuhottiin holokaustissa.
Zyskowicz on köyhistä oloista ja joutunut ponnistelemaan menestyksensä eteen. Koulut hän kävi vapaaoppilaspaikan turvin.
Nuori mies halusi juristiksi kiinnostuksesta yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Kokoomuksen hän valitsi, koska halusi toimia läntisen demokratian puolesta kommunismia vastaan.
Zyskowiczit ovat esimerkki monikulttuurisesta perheestä. Isä on juutalainen, äiti islaminuskoinen tataari ja toinen tyttäristä opiskelee teologiaa yliopistossa.
”Nyt mennään alueelle, jota tunnen vain käytännön elämän kautta. Minun näkökulmastani Suomi on ja on ollut sillä tavalla monikulttuurinen yhteiskunta, että meillä on pitkään ollut erilaisia vähemmistöjä.”
Zyskowiczille tämä monikulttuurisuus merkitsee omia seurakuntia, perinteitä ja pyhiä. Se kuuluu suomalaiseen yhteiskuntaan ja muihinkin sivistyneisiin yhteiskuntiin.
Ihmisoikeudet ovat Zyskowiczille valtavan tärkeitä. Hän on huolissaan niiden banalisoinnista.
”Ilman niitä ei ole toimivaa demokratiaa. Kun ihmisoikeudet banalisoidaan, tehdään niille karhunpalvelus.”
Zyskowiczin mielestä niin kutsutut perusoikeusfundamentalistit ovat vetäytyneet tieteellisen pohdiskelun norsunluutorneihin. He kehittelevät elävälle elämälle vieraita teorioita ja rajanvetoja. Kyse on tulkinnoista ja viime kädessä lainsäätäjän roolista.
Zyskowicz mainitsee Suvivirren ja useita muita tapauksia viimeaikaisesta keskustelusta. Toinen esimerkki liittyy vankilalakiin. Oikeusasiamiehen mukaan vankila ei olisi saanut ottaa vangilta pois rikoksentekovälineenä käytettyä kirjoituskonetta, koska asiasta ei ollut säädetty laissa. Vankeuslakia piti tältäkin osin uudistaa.
Tällaisissa tulkinnoissa mennään Zyskowiczin mielestä järjettömyyksiin. Mitä laajemmin tulkitaan, että asiat ovat perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä, sitä laajemmin tosiasiallinen päätösvalta siirtyy muutamalle harvalle ihmisoikeusoppineelle. Käytännössä he usein itse luovat ne säädökset, joiden toteutumista valvovat.
”Koko ihmisoikeusajattelu syntymästään saakka lähti siitä, että lainsäätäjän valtaa voidaan rajoittaa. Sen luonnollisesti hyväksyn, mutta silloin kun tulkinta menee nykyisenlaiseksi hiusten halkomiseksi, kavennetaan lainsäätäjän toimivaltaa aiheettomasti.”
Politiikka on Zyskowiczille sekä työ että harrastus. Puhuminen poliitikkojen työajoista pitkine vapaineen on hänen näkökulmastaan hassua.
”Jos olen julkisella paikalla, ihmiset ihan oikeutetusti olettavat, että minun kanssani voi tulla puhumaan politiikkaa. Jos haluaisin sitä välttää, en esimerkiksi kiertäisi maakuntien kesätoreja tai istuisi Helsingin kesäisillä terasseilla.”
Syntymäpäivänsä Zyskowicz aikoo viettää kampanjoimalla ympäri Helsinkiä seuraavan päivän eurovaalien takia.
”En aio juhlia, koska nykyisin on niin vaikea saada sponsoreita poliitikon 60-vuotissyntymäpäiville”, hän nauraa ilkikurisesti omalle vitsilleen.

Jaa kirjoitus: